Söpö pleikkari- / vierasmakuusoppi

 

 

Huomattavin ero suomalaisten ja amerikkalaisten talojen välillä on niiden koko.

Amerikassa everything is BIG.

Jenkkitaloissa kaikille toiminnoille on erikseen omat tilansa, on pelihuonetta, tv-huonetta, entertainment-tilaa, jne. Toki sama trendi näkyy täällä, joskaan ei ollenkaan samassa mittakaavassa. Ja sitten on vielä ne bathrooms, joita täytyy olla kaikille perheenjäsenille omansa, ynnä vieraille.

Porvoon talomme on aika pieni ja amerikkalaiset suorastaan nauraisivat, jos näkisivät kuinka mahdottoman ahtaasti täällä meillä eletään. 

 

Ei se mitään, maassa maan tavalla.

 

Suomessa täytyy olla vain hyvin kekseliäs ja käyttää luovasti kaikki neliöt hyödyksi.

 

Olin jo pitkään ollut turhautunut yläkerran portaikkomme viereiseen hukkatilaan.

Siinä on säilytetty kaikenlaista, mutta aina se on ollut jotenkin sekava ja niin, hukkatilaa.

Wasted space, niin kuin amerikkalainen sanoisi.

 

Viime kesänä päätin kääriä hihat, ja muuttaa tilan hyötykäyttöön.

Tilasta tuli yhdistetty pleikkari- ja vierasmakuusoppi.

 

 

 

 

Valkoinen piironki on lapsuuden kotini peruja.

Se on kuulunut ainakin isovanhemmilleni, ellei isoisovanhemmillenikin.

Se oli tätä ennen makuuhuoneessamme,
mutta itseasiassa piironki oli mitoiltaan aivan kuin tehty juuri tähän tilaan.

 

  

 

 

Meillä on useita laina- ja tukilapsia, ja nyt heitä varten on oma vieraspatja.

Peti on valmiina odottamassa, eikä tarvitse isännän raijata patjoja edestakaisin kellarista yläkertaan.

 

 

 

 

Piknik-kori on paremmassa käytössä pleikkapelien säilytyksessä.

Tyyny on Mikrokulmasta.

 

 

 

 

Patjan päällä on mukava pelata pleikkaria.

Ja tila toimii myös emännän pakopaikkana, jossa voi katsoa ihanasti

Candlefordin postineitiä DVD:ltä.

 

 

 

 

Seinässä oli aikoinaan ovi, joka vei kylmälle vintille.

Toista lastamme odottaessa muutimme vintit asuinkäyttöön, ja ovi poistettiin.

Kukaan ei ole vielä tullut laittamaan tuota puuttuvaa listanpalaa paikoilleen, mutta ehkä sitten joskus.

 

Muistuttakoon se vielä entisestä.

 

 

 

 

Comptoir de Famillen peilin löysin Welmansista, vanhasta Porvoosta.

 

 

 

 

Paljastettakoon myös, mitä piirongin sisältä löytyy.

Tila on siis myös kätevän emännän silityssoppi.

 

 

 

 

Tila on pikkuruinen, mutta siinä on monta toimintaa.

 

 

 

 

Portaikossa vielä nähtävillä alkuperäistä kukkatapettia.

En aikoinaan raaskinut maalata sen päälle. Kukkikoot.

 

 

 

 

Peilejä ei voi olla koskaan liikaa.

 

Vehnätöntä ja sokeritonta elämää: Suklaapähkinäcookies

Reilu vuosi sitten minulla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kun tutkin asiaa enemmän, sain selville, että ko diagnoosin saaneille suositellaan gluteenitonta ja vähähiilihydraattista ruokavaliota. Koska urheilen ja liikun paljon, hiilihydraateista luopuminen on mahdotonta, kehoni tarvitsee polttoainetta. Mutta gluteenitonta ruokavaliota suosin aina kun mahdollista, ja erityisesti vältän valkoista vehnää ja sokeria. Olen huomannut, miten niiden syömisen jälkeen kehossa tuntuu tukalalta ja turvonneelta. 

Pidän kuitenkin leipomisesta, ja olen innostunut siitä uudestaan, kun olen alkanut kokeilla kaikenlaisia vehnättömiä ja sokerittomia leivonnaisia. Kokeileminen on hauskaa, ja joskus kokeilut jopa onnistuvat. Niinkuin esimerkiksi nämä suklaapähkinäcookies, joiden perusresepti löytyy Elana's Pantry -nimiseltä blogilta. Sovelsin hieman reseptiä. Nämä keksit sopivat gluteenittomaan, sokerittomaan ja paleo-ruokavalioon, ja luultavasti karppaajillekin.

Minulla on ystäväpiirissäni toinen toistaan taitavampia leipureita ja kriittisiä herkuttelijoita, mutta näitä cookieseja kehtaisin tarjota jopa heille. :)

 

Nauti hyvällä omallatunnolla! Resepti kuvan alla...

 

Suklaapähkinäcookies

 

5 dl mantelijauhoja

1/3 tl ruokasoodaa

1/2 dl steviaa

1 tl aitoa vaniljajauhetta

 

Sekoita kuivat aineet ja lisää seokseen:

 

1 muna

1 dl kookosöljyä

1/2 dl öljyä (esim. macadamiaöljyä)

Hunajaa tai agavesiirappia muutama rl (maun mukaan)

 

Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja lisää:

 

sokeritonta suklaata paloiteltuna

hasselpähkinää paloiteltuna

 

 

Muotoile leivinpaperille sopivankokoisia taikinapalloja ja paina litteäksi.

Huomaa, että taikina juurikaan kohoa eikä litisty uunissa.

 

Paista 175 -asteessa n. 15 minuuttia.

 

Muutoskohteena: Makuuhuoneesta enemmän chic

Näin aikuisiässä hyvät yöunet ovat sen verran kortilla, että makuuhuoneen sisustus on tullut entistä tärkeämmäksi. Makuuhuoneen täytyy olla kaunis, jotta joka ilta on mukava käydä levolle.

 

 

 

 

Tästä lähdettiin:

 

 

No joo, sanottakoon nyt kuitenkin, että tämä kuva on vuodelta yksi ja nolla. Makuuhuone on käynyt muutaman vuoden metamorfoosin ja lopullisen muotonsa se sai viime kesänä.

 

 

Eli tämän: 

 

 

Seinät eivät ole saaneet uutta väriä, sen jälkeen kun aikoinaan muutimme. Seinät ovat säilyneet hyvin, ja edelleen tykkään väristä, joka on Tikkurilan maalikartaston sävy nro G426.

 

 

 

 

Lampetit ovat Ikeasta. Kun nämä lamput tulivat aikoinaan markkinoille, ihastuin niihin ja ostin heti. Edelleen tykkään niistä ihan valtavasti, enkä totisesti moiti hinta-laatusuhdettakaan.

Tyynyt olivat lahja ystävältä.

 

 

 

 

Ornamenttipeitto oli viimeisin hankinta, viime kesältä, Askosta.

 

 

 

 

Peili lähti mukaan Indiq Living'stä.

 

 

 

 

Tuoli toimittaa monenlaista virkaa, mutta harvemmin siinä istutaan.

Se on niitä harvoja huonekaluja, jotka ovat kulkeneet matkassamme. Saimme sen häälahjaksi kesätyöpaikastani Koivulan tilalta, jossa myös häitämme vuosia sitten juhlittiin.

 

 

 

 

 

Myönnän, en jaksanut asetella koruja kauniisti ennen kuvausta, vaan siinä ne nyt lojuvat sikin sokin. Korukätköjä on useammassa paikassa, ja aika usein korut hukassa...

 

 

 

 

Kaunis kattokruunu on nimeltään Salsa, ja se löytyi sivuilta www.valaisintalo.fi

 

 

 

 

 

Talomme edellinen omistaja oli _onneksi_ säilyttänyt ikkunanvaihdon yhteydessä

kaikki talon vanhat ikkunat, ja me saimme ne talon mukana.

Olen niitä innolla maalaillut ja peilittänyt, ja niitä löytyy talostamme useita. 

 

 

 

Peilejä ei voi olla liikaa. Ikinä. 

 



 

Lopuksi paljastan todellisen hyvän uneni salaisuuden. 

Hän kömpii sänkyyn joka ilta ennen meitä.

Hän nukkuu peittoni päällä, ja kun tulen itse nukkumaan, siirtyy hän tyynyni viereen yöksi.

Tämä tapahtuu joka ilta.

 

 

 

Makkarin ikkunasta näkyy marraskuinen maisema.

Eloisa Wine Deli

 

 

Eilen mieheni teki töitä kotoa käsin ja päätimme pistäytyä lounaalla uudessa,

suloisessa delissä, joka on avattu syyskuussa Porvoon keskustaan

Eloisa Wine Deli on rento seurustelupaikka, joka on erikoistunut harvinaisiin viineihin.

Arkipäivisin Eloisassa tarjoillaan lounas ja viikonloppuisin brunssi. Iltapäivisin klo 14-17 on kello viiden teetarjoilu quicheineen ja mini-voileipineen. Klo 17:stä iltamyöhään on tarjolla tapaksia.

Kuulostaa varsin viehättävältä. Astukaamme siis sisään...

 

 

 

68-neliötä ei ole paljon ravintolalle,

mutta yllättävän hyvin sinne on saatu 23-asiakaspaikkaa.

Sisustus on harmoninen yhdistelmä vintage-industrialismia,

jossa ripaus chic'iä.
Tilan on suunnitellut porvoolainen sisustussuunnittelija Ingrid Wiertz.

 

 

 

 

 

 

Ah, mitkä ihanat laatat, joiden ympäröimänä onnellinen kokki ahkeroi.

Laatat ovat Studio V188'n mallistoa Decorative Hexagon,

tilaustavaraa The Tile Gallerystä, Chigagosta.

 

 

 

 

 

 

Värimaailma on tyypillistä Ingrid Wiertziä. Mutta kun joku asia toimii, niin se vain toimii.
Omasta mielestäni Wiertz kuuluu Suomen sisustussuunnittelijoiden parhaimmistoon.

On ehkä pakko kysyä häneltä, mistä nämä makeet kattolamput ovat peräisin...

 

 

 

 

 

 

Tykkään siitä, että tilassa yhdistyvät maskuliinisuus (vintage-nahkatuolit ja sementtitasot) ja feminiinisyys (pienet koristeelliset yksityiskohdat).

Ikkunat ovat alkuperäiset, ja ne kunnostettiin yksitellen käsityönä Porvoon kaupungin pajalla.

 

 

 

 

 

 

Love these chairs! And LOVE that tile!

Tunnustan, minulla on jonkinasteinen laattafetissi...

 

 

 

 

 

 

What can I say, olen täysin hurahtanut marokkolaislaattoihin.

Lattialla Decorative Hexagon malli Highland.

Jep, ottaisin.

 

 

 

 

 

 

Niin, se ruoka. Ei yhtään hullumpi lounassalaatti.

Ja mieheni tilaama tomaattipasta oli ihan hirmu hyvää,

paljon parempaa kuin kaksi viikkoa sitten Venetsiassa tilattu pasta pomodoro.

 

 

 

 

 

 

Ravintolan nettisivut:

 

eloisawinedeli.fi

 

 

 

Ravintolan remonttivaiheista voi lukea Eloisan omasta blogista:

 

eloisawinedeli.blogspot.fi

 

 

 

Ingrid Wiertzin löydät:

 

vivantehomeinteriors.fi

 

 

 

 

 

 



Muutoskohteena Water Closet

 

Rakastan muutoskohteita!

Sisustusohjelmien, -lehtien ja -blogien muutoskohteet ovat kaikkein mielenkiintoisimpia.

Puhumattakaan oman huushollin make over'eista, jotka saavat Snowbirdin suorastaan hurmiolliseen tilaan viikoiksi. Silloin ei nähdä untakaan muusta kuin erilaisista sisustusratkaisuista. 

 

Viime talvena - nauttiessamme Floridan auringosta - Porvoon kodissamme heilui leka. Tarkemmin sanottuna se heilui keittiössä, kylpyhuoneessa, saunassa ja WC:ssä. Riuska remonttimies vaihtoi kaakelit poissa ollessamme, ja viimeistelin tilat sitten, kun palasimme takaisin Suomeen.

 

 Siispä muutoskohteista on luvassa blogissani kokonainen sarja.

Ensin Porvoosta, sitten myöhemmin oma sarjansa Floridasta.

 

Muutoskohteena ensimmäisenä Water Closet, eli vesiklosetti.

 

Tavoitteena oli saavuttaa Downton Abbey -henkinen,

eli yrjönaikainen tunnelma, johon olen kovin viehättynyt.

 

Tv-sarjan lisäksi ylläoleva pieni paperikuva toimi inspiraation lähteenä.

 

 

 

 

 

 





Muutama beforekuva:



 

 

 

Seinäkaakelit olivat hyvässä kunnossa, mutta enää roosanbeigenvärinen ysärikaakeli ei miellyttänyt. Lisäksi käsisuihku oli jo aikaa sitten tehnyt vesivauriota lattiakaakelin pintaan.

 

Tadaa!

 

Tältä näyttää lopputulos:

 

 

 

 

 

 

Lattiakaakeli vaihdettiin oktogon -laattaan (Laattapiste) ja seinät maalasin valkoisella Ronseal-kaakelimaalilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaakelimaali sopii hyvin WC-tilaan, jossa seinäpinnat eivät saa suoraa kosketusta veden kanssa. Toisin kuin suihkun lähellä, vessassa ratkaisu toimii hyvin.

 

 

 

Kauniit lasihyllyt löytyivät -ylläriylläri- IKEAsta.

 

 

 

 

 

 

Jokaisessa WC:ssä täytyy olla inspiroitavaa luettavaa istuntojen yhteydessä.

 

Tämän seinätekstin löysin West Palm Beachiltä, ja tätä yritän sisäistää joka päivä:

 

 

 

 

 

Piristystä marraskuuhun

Rakastan auringonpaistetta ja lämpöä. Marraskuussa sitä on Suomessa tarjolla varsin niukasti. Jee. Olohuoneen kevyt stailaus, kas siinä oiva piristysruiske harmaaseen ja sateiseen arkeen.

Kirjainmerkkityynyt ja isot kynttilänjalat ovat Porvoon Mikrokulmasta. Mikrokulman sisustusosasto on nykyään aivan mainio. Iso, laaja ja selkeä kokonaisuus. Hintatasokin aivan kohtuullinen. Tykkään.

 

Beiget postimerkkityynyt ovat löytö syyskuun lomamatkalta Espanjasta, Yorkshire Linen -liikkeestä. Ihania vuodevaatteita ja muita sisustustekstiilejä, ja palvelu tietenkin brittienglannilla. 

Suosittelen pistäytymään, mikäli matka vie jonnekin Fuengirolan lähistölle.

 

 

 

 

Marraskuu on oikeastaan ihan jees, kun tarkemmin ajattelee.

Ainakin tänään.